Makeisilla on tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa

Tervetuloa kotisivullemme, jossa voit lukea suussasulavista, makeista herkuista. Tietoa on tarjolla esimerkiksi karamelleista ja erilaisista suklaalaaduista, makeisten historiasta ja siitä, miten suomalaiset näyttävät vuodesta toiseen himoitsevan makeita herkkuja. Mitä makeanhimon taustalta sitten löytyy, tutustu ja lue lisää sivuiltamme.

Makeilla herkuilla on aina ollut huomattava merkitys yhteiskunnassa. Pääruoan kruunaa usein makea jälkiruoka ja kahvin kera nautitaan usein pullaa, kakkua, jäätelöä, leivoksia tai jotain muuta makeaa. Kauppojen hyllyt pursuavat useita makeislaatuja, eli jokaiselle makean ystävälle löytyvät ne omat suosikkiherkut. Suklaat, lakritsit, marmeladit, pastillit, viinikumikaramellit ja toffeet tuovat varmasti veden kielelle kaikille makean ystäville.

Suomea pidetään hyvinvointivaltiona ja nykyinen hyvinvointi on saatu aikaan työtä tekemällä. Työn vastapainoksi halutaan rentoutua, harrastaa itselleen mieluisia asioita, sekä syödä että juoda hyvin. Makeiden herkkujen suosio on todella korkealla huolimatta siitä, että terveysvalistus on päivittäin näkyvästi esillä kaikkialla. Tiesitkö, kuinka monta kiloa makeaa yhtä suomalaista kohden Suomessa syödään? Me kerromme, eli katso vastaus sivustoltamme.

Kaikenlaiset makeat nauttivat nykyään siis hyvin suurta roolia suomalaisten elämässä. Onko siihen joitakin syitä ja mitkä ne ovat? Lue lisää ja hämmästy, eli aivan arkiset asiat ja jopa tunteet saattavat vaikuttaa makeisten yhä suurempaan kasvuun.

Makeisten ja leivonnaisten kiehtova historia

Historian havina on aina kiinnostanut ihmisiä sukupolvesta toiseen, joten mikä kiinnostaisikaan enemmän kuin makeisten historia.

Vuonna 1951 ensimmäiset Jenkki-purukumit tulivat makeismarkkinoille. Suklaasta puhuttaessa, suomalaisten ikisuosikki Fazerin Sininen tuli markkinoille jo vuonna 1922 ja herkulliset suklaiset pääsiäismunat jo sitä ennen, eli vuonna 1896.

Tiesitkö, että apteekkarien valmistamat makeat herkut tarkoitettiin alun perin lääkkeiksi? Ensimmäiset karamellit valmistettiin siis apteekissa, ei makeistehtaissa. Sokerin uskottiin tehostavan aineenvaihduntaa, jonka lisäksi sokerinen maku poisti lääkkeiden karvaan kitkerää makua, joten niitä pystyttiin nielemään helpommin.

Karamellit leivontaan ja vierasvaraksi

Makuja on monenlaisia, joka on todella hieno asia. Jos kaikki pitäisivät ainoastaan leivoksista tai tavallisesta pullasta, niin uusia makuja ei maailmaan olisi koskaan tullut niin paljon kuin niitä nykyään löytyy. Karamelli voi maistua colalle, toffeelle, hunajalle, mansikalle, banaanille, päärynälle, eukalyptukselle tai mille vain huikealle makuelämykselle.

Marianne- ja Pihlajanmarja karamellit, Omar karamellit, Lontoon Rakeet, Mozartin Kuulat, Brunbergin suklaat ja tietenkin se ikisuosikki, Fazerin sininen suklaa maistuvat suomalaisille. Suomalaisilla makeismarkkinoilla on runsaasti niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin makeisvaihtoehtoja, joten ei muuta kuin valitsemaan.

Karamellien valmistus

Lue sivustoltamme myös kiehtovasta karamellien valmistusprosessista ja mitä karamelleihin käytetäänkään, eli usein aivan tuttuja ja turvallisia elintarvikkeita.

Sokeri, voi, maito ja kerma ovat kaikille tuttuja elintarvikkeita, ja lisäksi makeisissa saattaa usein olla kasvirasvoja sekä maku- että väriaineita. Marmeladin keskeisiä aineita ovat sokeri ja hyytelöimisaine ja salmiakin ammoniumkloridi. Entäpä sitten muiden herkkujen, kuten esimerkiksi suklaan tai marsipaanin, lue vastaus sivustoltamme.