Makea yhteiskunta

Suomi on nykyään hyvinvointivaltio ja useimmat suomalaisista ovat kaikenlaisen makean todellisia suurkuluttajia. Kaikenlainen makea on suositumpaa kuin milloinkaan aiemmin. Terveysvalistus on esillä jokaisessa mediassa sekä kouluissa että työpaikoilla.

Tilastot kertovat, että jokainen suomalainen syö vuosittain 13 kiloa makeisia. Kyseiseen määrään sisältyy tavanomaisia makeisia, suklaata ja lakritsia. Makeisvero on tehnyt lähes ihmeitä karamellin kulutukselle, jonka suunta on viime vuosina terveysvalistuksista huolimatta ollut huimassa nousussa. Monien mielestä on siis aiheellista kysyä, mikä makeisissa oikein kiehtoo?

Makeiden herkkujen kulutuksen nouseminen lähes kaikkialla maailmassa kertoo tutkijoiden mielestä monesta yhteiskunnassa näkyvästä asiasta. Enää ei syödä makeisia vain pelkästä tottumuksesta tai sen vuoksi, että ne ovat erityisen hyviä. Makeaa ei kuluteta myöskään vain juhlissa, kuten synttäreillä tai muissa vastaavissa juhlissa. Tutkijoiden mielestä makeaa syödään erilaisiin tunnetiloihin, kuten iloon, suruun, epävarmuuteen, pelkoon ja moneen muuhun asiaan, jotka ihmisten mielessä päivittäin pyörivät.

Vaikuttaako henkilön sukupuoli makeiden herkkujen nauttimiseen? Toiset tutkijat vastaavat, että ”kyllä,” ja taas toiset, että ”ei.” Yleisesti ottaen naissukupuolta pidetään kokonaisuudessaan suurempana makean kuluttajana kuin miehiä. Yleinen käsitys saattaa nykyään olla myös se, että naiset hemmottelevat helposti makean avulla sekä läheisiään että itseään. Makeiden syötävien, kuten leivonnaisten, suklaan ja karamellien avulla, on helppo juhlistaa jonkin hyvän asian tapahtumista tai toisin päin, eli makea lohduttaa silloin, kun kaikki tuntuu menevän kovasti pieleen.

Media ja makeisten nauttiminen

Media suoltaa usein esille stereotyyppistä näkökantaa naissukupuolen toimintatavasta makeita herkkuja kohtaan. Suklaapalan syöminen on kuin lämmin halaus, jonka jokainen haluaa joskus kokea. Suklaan on todettukin virkistävän mieltä eri tilanteissa ja kohentavan mielialaa. Verrattaessa vaikkapa monien mielestä terveellisen omenan tai suklaan vaikutusta mielialaan, niin suklaa voittaa teholtaan kirkkaasti omenan.

Onko makeisten säännöllinen käyttö siis hyväksyttävää? Monet vastaisivat, että sellainen ei kannata, sillä se johtaa helposti terveysongelmiin ja lihomiseen. Toiset vastaisivat, että makeisten syöminen on jokaisen henkilökohtainen asia ja olisi myös henkilöitä, jotka tuumaisivat, että niin kauan kun makean syönti ei näy vyötäröllä, niin kaikki on ok. Useimmiten mainoksissa makeita herkkuja, kuten suklaata ja karamelleja syövä henkilö on energinen, pirteä, aikaansaapa, iloinen ja ennen kaikkea hoikka. Nykyään ihaillaan hoikkuutta ja hyvää vartaloa, jolloin sen eteen halutaan tehdä kaikki mahdollinen. Kuitenkin, mikä maistuu suussa sen paremmalle, kuin vaikkapa aito maitosuklaa tai vadelmamarmeladi?

Kotona, kouluissa, työpaikoilla ja ystävien luona vieraisilla saatetaan maistaa uutta tai vanhaa, ihanaa nostalgista suklaata kahvin kera. Työssä tietokoneen ääressä tai kotona televisiota katsellessa saattaa suuhun tipahtaa karamelli, jos toinenkin. Makeiset ovat osa normaalia arkea, mutta ne ovat myös jokaisen kiireellisen työpäivän jälkeen aivan ihanaa luksusta, joiden parissa on mukavaa rentoutua.

Joskus on erilaisiin kahvipöytäkeskusteluihin ja moniin, jopa virallisiin tutkimuksiin heitetty ajatus, että erilaiset tavat periytyvät. Yksi periytyvä tapa on ruokailutapa ja suhtautuminen makeaan. Jos ennen muinoin lapsena tottui siihen, että kotona odotti aina pullantuoksuinen äiti, joka osti kauppareissuilla jäätelöä ja karamellia, on myöhemmin helppo itsekin sortua samanlaisille tavoille. Toiminta- ja ajattelutavat voivat toisinaan periytyä.

Karamelli tai suklaanpala silloin tällöin voi piristää mieltä ja auttaa jaksamaan, tuoda jopa hymyn huulille, joten miksi et soisi itsellesi sellaista? Kannattaa toki kokeilla, sillä kenenkään terveys ei tutkimustenkaan mukaan kaadu makeisiin herkkuihin, kunhan niitä ei nauti päivittäin aamusta iltaan. Makeisten kohtuukäyttö on sallittavaa, jopa suotavaa.

Suklaa lohduttaa ja antaa energiaa

Usein kuulee todettavan, että suklaa lohduttaa ja antaa energiaa. Mitä suklaa sitten sisältää? Suklaan tiedetään sisältävän ainakin perusaineosat, eli sokeria ja rasvaa, mutta sisältääkö se vielä jotakin muuta? Kyllä sisältää, sillä suklaassa on monia ihmiselle tärkeitä aineita, kuten erilaisia antioksidantteja esimerkiksi flavonoideja ja polyfenoleja.

Suklaa sisältää myös, yllätys yllätys, monia elimistölle ja sitä kautta terveydelle hyödyllisiä aineita, kuten vitamiineja ja mineraaleja. Suklaa sisältää muun muassa elintärkeää rautaa ja magnesiumia sekä kaliumia, että kuparia. Suklaista ainoastaan valkoinen suklaa ei sisällä minkäänlaisia antioksidantteja, kuten maito- ja tumma suklaa sisältävät.

Suklaasta on sanottu, että se saattaa olla vuorovaikutuksessa monien tärkeiden aivojen välittäjäaineiden kanssa, kuten serotoniinin, dopamiinin ja endorfiinin kanssa. Suklaan arvellaan siis ainakin epäsuorasti olevan yhteydessä henkilön ruokahaluun, yleiseen jaksamiseen ja jopa tunteiden säätelyyn. Ei siis ihme, jos suklaa auttaa silloin, kun mieli on matalalla ja kohottaa mieltä silloin kun sitä eniten tarvitaan. Makeisilla on siis psykologisia vaikutuksia, myönnetään ne sitten tai ei.

Yksilön ruokailuvalinnat ja suhtautuminen makeaan voivat siis olla opittuja lapsuudesta, ne voivat olla perinnöllisiä tai sitten ihminen on vain vakaasti päättänyt minkälaista ruokavaliota noudattaa kussakin elämänsä vaiheessa. Psykologit ja tutkijat ovat tuumineet myös, että suklaalla saattaa olla masennusta ja alakuloisuutta ehkäiseviä vaikutuksia. Toiset asiaa pohtineet sanovat, että säännöllinen, eli usein toistuva tai liiallinen suklaan syönti on pakoa todellisuudesta. Eskapismi eli halu paeta todellisuutta voi myös ilmetä niin, että ihminen istuu nojatuolissa kynttilän valossa, toisessa kädessä suklaata ja toisessa viinilasi.

Nykyinen maailma on suorituskeskeinen ja vaatii tuloksia, ”tulos tai ulos -suuntaus,” on yleistynyt työelämässä. Mikä siis auttaisi? Makeat herkut silloin tällöin vai ehkä jokin muu viihdyttävä toiminta kuten, esimerkiksi nettipelaaminen, joka vie hetkeksi ajatukset pois stressaavista tai muuten arkipäiväisistä toistuvista rutiineista.

Sokeri ja mielihyvä

Sokerin syönti aiheuttaa terveysongelmia, lihottaa ja saa aikaan 2-tyypin diabetesta, kuuluu yleinen luulo. Sokeri tosiaan saattaa nostaa veren insuliinitasoa, mutta diabeteksen syntyyn vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi geenit. Suklaapala tai makeinen silloin tällöin voi siis antaa iloa ja piristää, mutta ei vie todellakaan kenenkään terveyttä.