Makeisten tärkeä aine on sokeri
Tiesitkö, että nykyään markkinoilla olevat suussa sulavat makeiset ovat olleet alun perin lääkkeitä? Sokerin uskottiin tehostavan lääkkeiden vaikutusta, kuten parantavan huomattavasti esimerkiksi ruoansulatusta. Sokeri antoi lääkkeille myös hyvän maun ja poisti kätevästi lääkkeissä olevaa kitkerää makua.
Sokeri olin alun perin myös loistava niin sanottuun viihdekäyttöön sopiva piriste, eli monet henkilöt imeskelivät helposti löytyviä sokeriruokoja sellaisenaan. Ihmiset huomasivat kuitenkin pian, että sokeria voidaan jalostaa ja niinpä sokeriruoko päätettiin kuivata rakeiksi, jolloin siis sokerin katsotaan syntyneen. Ensimmäisen kerran sokeria on historiallisten dokumenttien mukaan käytetty jo 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Eurooppaan sokeri tuli Aleksanteri Suuren sotajoukkojen mukana, ennen sitä tunnettiin vain yksi makea herkku ja se oli hunaja. Sokeriruon viljely alkoi, sitä jalostettiin sokeriksi, josta tuli kaikissa makeissa herkuissa ja kahvin kera käytettävä mauste.
Suklaan synty
Kaakaojauhe, kaakaovoi ja sokeri yhdistettiin ensimmäisen kerran menestyksekkäästi Britanniassa ja voila, suklaa syntyi ja sen maailmanvalloitus alkoi. Suklaaseen keksittiin yhdistää myös muun muassa pähkinöitä, minttua ja piparminttua, jolloin saatiin erilaisia makuvivahteita.
Sokeri huomattiin kuitenkin jo kauan sitten hampaille vahingolliseksi ja sen havaittiin nostavan muun muassa insuliinia, joka voi johtaa yhtenä tekijänä diabeteksen syntyyn. Suklaan ja erityisesti sokerin käyttöä kehotettiin vähentämään, tosin se oli monille hyvin vaikeaa, mitä se on varmasti nykyäänkin. Kaikkia herkkuja siis kohtuudella, joka koskee myös sokeria. Makeisten kehto on Intiassa, kuten monien muidenkin mausteiden.
Sokerin ohella markkinoille tulivat sokeroidut pähkinät, siemenet, juuret, kukat, hedelmät ja niiden kuoret. Elintarvikkeista hedelmäsäilykkeet olivat pitkään todella suosittuja esimerkiksi lettujen kera tai syötäväksi ihan sellaisenaan. Terveysvalistus on kuitenkin vähentänyt hedelmäsäilykkeiden, marmeladien ja erilaisten hillojen käyttöä esimerkiksi aamupuuron joukossa. Markkinoilla on pitkään ollut myös monipuolinen valikoima lääkepastilleja-, siirappia- ja hyytelöitä, jotka ovat suosittuja vielä nykyäänkin. Edes kuuluisa makeisvero ei saa suomalaisten makeanhimoa laantumaan, vaan makean kulutus jatkuu yhä korkeana.
Makeiset ja kirkko
Karamelleille ja kaikelle makealle saatiin jopa virallinen kirkon hyväksyntä. Entiseen aikaan kaikki oli niin tarkkaa, että juuri mitään ei saanut tehdä ilman papin tai muun kirkon korkean viranhaltijan hyväksyntää. Persialainen lääkäri Avicenna totesi jo 1000 -luvulla, että ”Mitä makeisiin tulee, mikään ei ole mielestäni pahasta.”
Sokerin ja karamellien hinta laskeutui tavallisen ihmisen saataville 1300-luvulla, jolloin ihmiset yleisesti hamstrasivat kaikenlaista makeaa. Suomeen isoja määriä makeaa, kuten pelkkää sokeria saapui ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla. Sokerin saatavuus Suomessa parani 1750-luvulla myös tavallisen kansan keskuudessa, jolloin myös ensimmäinen sokerinpuhdistamo perustettiin. Kyseistä ajankohtaa aiemmin suurin osa suomalaisista tyydytti makean himoaan muun muassa purupihkan ja kuivattujen marjojen avulla. Historian dokumenttien mukaan ensimmäiset maustetut juhlakonvehdit valmistettiin Turun Linnassa ja niissä oli makua antamassa myös anista, inkivääriä, neilikkaa, pähkinää ja muita makeisiin leivonnaisiin ja karamelleihin sopivia mausteita.
Makea vierasvarana
Turkulaisessa tehtaassa valmistettiin aluksi rintasokeria, jota käytettiin hillojen ja leivonnaisten valmistukseen sekä kahvin makeuttamiseen. Maukkaimmat makeiset, joita pidettiin ylellisyystuotteina saapuivat Suomeen Venäjältä, eli Pietarista. Fazer- ja Brunberg -karamellitehtaat perustettiin 1890-luvulla.
Makeistehdas Hellaksella purukumia alettiin valmistaa jo ennen sotia, eli 1930 -luvulla. Teollisuus oli siis jo hyvin kehittynyttä Suomen maatalousvaltaisuudesta huolimatta. Ensimmäisten purkumien nimiksi tulivat H-H ja Sitkeitä Paloja. Vuonna 1951 ensimmäiset Jenkki-purukumit tulivat markkinoille. Suklaasta puhuttaessa, suomalaisten ikisuosikki Fazerin Sininen tuli markkinoille jo vuonna 1922 ja herkulliset suklaiset pääsiäismunat jo sitä ennen, eli vuonna 1896. Kysymyksessä olivat suositut Mignon-munat, jotka ovat todellista herkkua vielä nykyäänkin.